KEITTIÖNI

Uuden kotimme parhaimpia puolia on keittiö. Se on juuri sopivan kokoinen, kompakti laatikko, jossa yksin mahtuu hääräilemään ja kaikki on käden ulottuvilla. 

Ennen remonttia keittiö oli melkoinen ilmestys vaaleanpunaisine kukkakaakeleineen, muovimattoineen ja kalustekötöstyksineen. 

'

Keittiön vieressä on ruokailuhuone, jonne näkee keittiön ikkunoista.  Mikä ihana yksityiskohta nuo ikkunat! Tuon tilan piilotti liukuovi, joka poistettiin remontin yhteydessä.

Keittiö revittiin käytännössä kokonaan paljaaksi, jäljelle jäi seinät ja lankkulattia, jotka maalattiin. Keittiön yksi iso seinä maalattiin Kalklitir-maalilla (sävy concrete) neljään kertaan. Päälle sipaistiin vielä pari kerrosta hirsisuoja-lakkaa hylkimään vettä ja likaa, jota keittiössä luonnollisesti tulee. Muut seinät ja  lattia maalattiin valkoiseksi. 

Seuraavaksi keittiössä hääräsi putki- ja sähkömiehet asentelemassa putkia ja sähköjä eri paikkoihin. Koko keittiössä ei ollut ennen remonttia kuin yksi pistorasia ja vesiputket meni seinillä. Nämä muutettiin. 

Appiukko ja mieheni asensivat kalusteet, ja pöytälevyt. Melkoinen homma kuulemma, koska keittiö ei ole neliön muotoinen, vaan se on toiselta puolelta paljon leveämpi kuin toiselta (koska talomme on kaareva). 

Lopputuloksena keittiö ja ruokailuhuone näyttävät tältä:

Keittiöstä tuli valkoinen ja melko neutraali. Pitäähän sen palvella aikanaan meistä seuraavia asukkaitakin. Mitäs te pidätte uudesta keittiöstäni ja ruokailuhuoneesta?

ps. kertokaahan mielipiteitänne blogin uudesta ilmeestä!

Reissu kesään

Autoon pakattiin vaatteita, teltta, evästä ja hyvä fiilis. Ajettiin ympäri suomea, pysähdyttiin tervehtimään kaikkia rakkaita, hörpittiin kahvia, katseltiin autonikkunasta viliseviä kilometrejä ja nautittiin vapaudesta. Ihanan erilainen kesä ollut!

Kuvapläjäys reitiltä hämeenlinna-kehäIII:n sisäpuoli-porvoo-korppoo-rauma. Niin ihania paikkoja nähty!

Kesän pitäis aina olla semmonen, että sais paljasvarpain kävellä pihamaalla, poimia päivänkakkaroita maljakkoon, syödä ahomansikoita tienlaidasta, haistella raikasta saaristoilmaa ja kuunnella äänettömyyttä. 

Ei olis kiire mihinkään, mikään ei painais hartioita, sais haaveilla mahottomia ja höpöttää joutavia. 

Ja tulla ja mennä miten haluaa.

Sisäinen luonnonlapseni on herännyt tänä kesänä eloon!

PURKUHOMMIA

Remontti on loppusuoralla ja muutettukki jo on mutta mun päivitykset laahaa pahasti jäljessä. Laitetaan nyt vaikka tämän kauheen kiireen ja kaikenlaisen tohinan syyksi.
Aloitimme remontin purkamalla lattian, sen kolme kerrosta siis. Päällimmäisenä oli muovimatto, joka lähti irti sen kun rullaamalla. Muovimaton alta löytyi Linoleumia ja ihan karsee haju kahden tiiviin lattiamateriaalin välistä. Linoleumikin lähti kohtuullisella voimalla irti lattiasta.
Mutta, sitten olikin ihana yllätys. Linoleumin ja lankkujen välistä löytyi jokin ihana kipsilaasti/massa, millä lankkulattian epätasaisuuksia oli yritetty tasoittaa. Tässä vaiheessa ei itku ollu kaukana. Ei pelkästään siksi että oli työn ja tuskan takana saada laasti irti lankuista, vaan myös siitä syystä, että lankkulattiaparka oli päätetty peittää kaiken maailman hirveyksillä. Hyh, mitä seitkytlukua. 
Purkuhomma oli sinänsä nopeaa ja mukavaa hommaa, jos ei lasketa mukaan laastin rappausta, joka tehtiin käsin telalla ja joistakin kohtaa taltalla. Laasti kasteltiin ensin Fairy-vedellä ja annettiin vaikuttaa ja sitten yritettiin hakata irti lattiasta. Huh mitä hommaa!
Lattiaa seurasi keittiön purku. Kaikki sai lähteä, kalusteet ja kaakelit. Sähköt ja putketkin vedettiin eri paikasta. Parin tilan seinistä lähti myös tapetit. 

 Jes, ne saatiin esille!

Seuraavaan kertaan! Josko saisin kerrottua teille vaikkapa keittiöstä.